Juttu on alunperin julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynässä 13.3.2025: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011083939.html
Halal-teollisuuden osuus maailman markkinoista kasvaa nopeasti tarjoten mahdollisuuksia myös suomalaisille, vastuullisesti tuotetuille tuotteille ja palveluille. Jotta suomalaiset vientiyritykset, erityisesti kulutus- ja päivittäistavarateollisuudessa pääsisivät mukaan halal-markkinoiden kasvuun, tarvitsisimme oman halal-sertifiointielimen.
Tällä hetkellä lähes neljännes maailman väestöstä on muslimeita, jotka ostopäätöstä tehdessään tarkistavat, onko tuote tai palvelu halal. Halal tarkoittaa sallittua. Se on islamilaisen lain peruskäsite, jonka vastakohta on haram, kielletty. Muslimeille halal tarkoittaa kaikkea islamilaisen lain hyväksymää toimintaa, joka liittyy esimerkiksi syömiseen, juomiseen, kuluttamiseen, terveydenhoitoon, matkustamiseen ja liiketoimintaan.
Halal-merkki varmistaa, että tuotteiden toimitusprosesseissa on noudatettu uskonnon puhtaussäännöksiä, käytetty vain sallittuja raaka-aineita ja suoritettu tiettyjä rituaaleja. Muslimikuluttajat odottavat halal-tuotteiden täyttävän myös vastuullisuuskriteerit, kuten eettisyyden, ympäristöystävällisyyden ja yhteiskuntavastuun.
Halal-markkinoilla ollaan siirtymässä perinteisestä tuotekeskeisyydestä kohti kokonaisvaltaista halal-arvoketjua. Tämä tarkoittaa, että halal-vaatimukset ulottuvat raaka-ainehankinnasta aina kuluttajan ostopisteeseen asti. Tällä hetkellä ruoka- ja juomatuotteiden osuus markkinoista on merkittävä, mutta kasvavia halal-aloja ovat kosmetiikka, lääkkeet, muoti ja matkailu sekä pankki- ja rahoitustoiminta. Esimerkiksi halal-kosmetiikassa ei käytetä raaka-aineita, jotka ovat kiellettyjä, kuten sianrasva, alkoholi ja eläinperäiset ainesosat, joita ei ole teurastettu halal-periaatteiden mukaisesti. Valmistuslaitteet ja -prosessit eivät saa olla kosketuksissa epäpuhtaina pidettyjen ainesosien kanssa, eikä tuotteita saa testata eläimillä.
Indonesia, joka on maailman suurin muslimimaa 280 miljoonaisella väestöllään, on halal-merkin globaali edelläkävijä. Maassa astui viime lokakuussa voimaan pakollinen ruoka- ja juomatuotteiden halal-sertifiointi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla Indonesiassa jakelussa olevilla tuotteilla – kotimaisilla ja ulkomaisilla – on oltava halal-merkki. Ulkomaiset tuontituotteet saivat kuitenkin lisäajan ja niiltä halal-merkkiä edellytetään vasta lokakuussa 2026.
Vuoteen 2034 mennessä pakollinen halal-sertifiointi laajenee lähestulkoon koko kulutus- ja päivittäistavarasektorille mukaan lukien kosmetiikan, hygienia- ja teknokemian tuotteet, vaatteet ja jalkineet, käsikauppa- ja reseptilääkkeet ja lääkinnälliset laitteet. Haram-tuotteita, kuten sianlihaa ja alkoholia voi jatkossakin myydä, mutta ne pitää erikseen merkitä ei-halal-tuotteiksi.
On odotettavissa, että muutkin islamilaisen yhteistyöjärjestön OIC:n jäsenmaat seuraavat Indonesian esimerkkiä ja sen asettamia halal-vaatimuksia ja kulutustavarateollisuutta laajasti koskevaa, pakollista sertifiointia tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä halal-sertifiointielimiä toimii useissa EU-maissa, mutta Indonesian akkreditoimia on vain muutamia. Lähimmät niistä ovat Puolassa ja Saksassa, minkä lisäksi Ruotsissa ja Tanskassa akkreditointiprosessi on aloitettu.
Tähän asti monet OIC-maat ovat hyväksyneet niin sanotun rajat ylittävän sertifiointimenettelyn. Myös tähän Indonesian esimerkki saattaa tuoda muutoksen, sillä se edellyttää vientimaakohtaista sertifiointia. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että suomalaiset viejät eivät pystyisi sertifioimaan tuotteitaan muissa EU- tai lähimaissa. Tilanne olisi taloudellisesti kestämätön erityisesti pienille ja keskisuurille vientiyrityksille, jotka haluaisivat mukaan halal-markkinoille.
Halal-järjestelmän toteuttaminen Suomessa on täysin mahdollista. Se kuitenkin edellyttää laajaa yhteistyöstä suomalaisten vientiyritysten, tuotevalvontaviranomaisten ja islamilaisen yhteisön kesken.
Sertifiointielimen perustamiskustannukset tulevat olemaan mittavat, mutta toiminnan käynnistyttyä sertifiointi on yrityksille maksullista, kuten muidenkin sertifiointijärjestelmien. Sen tehtävänä on auditoida valmistajien tuotantolinjat ja toimitusprosessit sekä vahvistaa, että tuote täyttää halal-vaatimukset.
Sen lisäksi, että jokin tuote on saanut halal-merkin, pitää sen tietenkin täyttää myös muut Suomessa noudatettavat tuotemääräykset. Esimerkiksi halal-teurastus jatkossakaan ilman eläimen tainnuttamista ei ole Suomessa sallittua.
Kirjoittajat Tanja Harjuniemi Seven Stones Finlandista ja Kaj Suomela Green Change Consultingista ovat Indonesian markkinoiden ja halal-merkin asiantuntijoita.