Artikkeli julkaistu alunperin 12.11.2024 osoitteessa: https://asianinsiders.com/2024/11/12/asia-trade-barriers-report/
Maailmakaupassa on kuitenkin meneillään protektionismin ja teollisuupolitiikan paluu, ja geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet kaupan esteitä Aasiassa.
Viimeisen vuoden aikana valtiot ovat alkaneet rajoittaa kansainvälistä kauppaa ja tukea kotimaisia teollisuudenaloja, mikä näkyy muun muassa kaupan esteiden lisääntymisenä. Tämä käy ilmi kestävän kaupan vertailusta (Hinrich-IMD Sustainable Trade Index STI 2024). Sen mukaan talouskasvussa pitkällä aikavälillä menestyvät kuitenkin paremmin ne taloudet, joiden kauppajärjestelmä tukee avointa taloutta ja kaupan vapauttamista.
Kestävällä kaupalla tarkoitetaan kestävän kehityksen tavoitteiden integroimista kansainväliseen kaupankäyntiin ja taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien vaikutusten tasapainottamista kauppajärjestelmässä.
Kestävän kaupan vertailussa on mukana 30 Aasian ja Tyynenmeren valtiota ja siinä pisteytetään niiden kykyä käydä kansainvälistä kauppaa kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Indeksi mittaa kunkin talouden ja sen kauppajärjestelmän kykyä luoda talouskasvua kansainvälisen kaupan avulla, edistää yhteiskunnallista kehitystä ja hallita talouskasvusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Indeksin avulla voidaan seurata kaupan ja kestävyyden välistä suhdetta ja tunnistaa talouksien heikkouksia ja vahvuuksia kestävän kehityksen kannalta.
Taulukko 1: Valikoidut Aasian TOP8 ja BOTTOM8 -maat kestävän kaupan vertailussa. Suluissa oleva luku kuvaa kokonaissijoitusta STI 2024 -vertailussa.
Kaupan esteet lisääntyvät – Onko protektionismi uusi normaali?
Geopoliittiset jännitteet ovat saaneet monet taloudet suojelemaan kotimaista teollisuutta, vähentämään riippuvuutta tuonnista ja turvaamaan komponenttien saatavuutta riippumatta siitä, ovatko toimet pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestäviä. Tämä näkyy kaupan esteiden – sekä tulliesteiden että ei-tariffiesteiden – lisääntymisenä viimeisen vuoden aikana. Kestävän kaupan vertailusta käy ilmi, että tulliesteet lisääntyivät reilut kymmenen prosenttia ja ei-tariffiesteet lähes neljänneksellä.
Valikoiduista 16:sta Aasian maasta kymmenen on ottanut käyttöön uusia ei-tariffiesteitä. Ei-tariffiesteillä tarkoitetaan muun muassa tuontikiintiöitä ja tuotestrandardeja sekä kotimaiselle tuotannolle suunnattuja tukia ja verohelpotuksia. Määrällisesti eniten niitä on esitellyt Kiina, Intia, Indonesia ja Japani. Intia ja Kiina ovat ottaneet käyttöön eniten myös uusia tulliesteitä.
Viimeisen vuoden aikana Hongkong on tehnyt jättiloikan ja vähentänyt merkittävästi kaupan esteitä, eikä ole ottanut käyttöön uusia. Sen sijaan Singapore on ottanut käyttöön sekä uusia tulliesteitä että ei-tariffiesteitä. Hongkongin lisäksi vain Brunei, Kambodza ja Laos ovat pidättäytyneet uusien kaupan esteiden käyttöönotosta viimeisen vuoden aikana.
Taulukko 2: Valikoidut Aasian TOP8 ja BOTTOM8 -maat kaupan esteiden vertailussa. Suluissa oleva luku kuvaa kokonaissijoitusta STI 2024 -vertailussa.
Aasian talousmenestyjät panostavat teknologiaan ja innovaatioihin
Kestävän kaupan vertailu paljastaa, että parhaiten talouden kestävyyden rakentamisessa menestyvät vahvaan teknologiseen infrastruktuuriin ja innovaatiokykyyn sekä avoimeen kauppapolitiikkaan panostavat maat.
Taloudellisen kasvun kärkimaat Aasiassa ovat Hongkong ja Singapore. Hongkongin vahvuuksia ovat teknologinen infrastruktuuri, ulkomaisten sijoitusten määrä ja kaupan esteiden vähäisyys. Lisäksi se on saanut työvoiman määrän kasvuun helpottamalla maahanmuuttoa. Sen heikkouksia ovat viennin keskittyminen ja kiinteän pääoman muodostus.
Singapore puolestaan loistaa kaupan välillisten kustannusten vähäisyydessä, teknologisessa infrastruktuurissa ja ulkomaisten sijoitusten määrässä. Myös Singapore on saanut työvoiman määrän kasvuun. Haasteita sillä on rahapolitiikan tehottomuudessa ja valuuttakurssin vakaudessa.
Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, vertailussa kärkisijoja pitävät Aasian kehittyneimmät taloudet. Kehittyvistä maista vain Thaimaa ja Vietnam nousevat TOP8-listalle. Tätä selittää se, että mitä alhaisempi maan bruttokansantuloon perustuva tulotaso on, sitä kehittymättömämpi sen kauppajärjestelmä on käymään kansainvälistä kauppaa ja luomaan kestävää talouskasvua.
Thaimaan vahvuuksia ovat hallittu inflaatio, vakaa valuuttakurssi ja viennin monipuolisuus. Heikkouksia sen sijaan ovat työvoiman vähentyminen, talouskasvun hidastyminen ja rahapolitiikan tehottomuus.
Vietnam puolestaan loistaa rahapolitiikan tehokkuudessa, kaupan esteiden vähäisyydessä ja kiinteän pääoman muodostuksessa. Haasteita sillä on työvoiman vähentymisessä, pääomien vapauttamisessa ja ulkomaankaupan maksuriskeissä.
Taulukko 3: Valikoidut Aasian TOP8 ja BOTTOM8 -maat kaupan taloudellisen kasvun vertailussa. Suluissa oleva luku kuvaa kokonaissijoitusta STI 2024 -vertailussa.
Intia ja Indonesia – suurten talousodotusten ja haasteiden maat
Kansainvälinen kauppa on viime vuosikymmeninä vauhdittanut useiden kehittyvien maiden talouskasvua ja nostanut ne suoranaisesta köyhyydestä. Vahvan talouskasvunsa ansiosta Aasian kehittyvät taloudet houkuttavat yhä useampia yrityksiä ja rahoittajia avaamaan uusia markkinoita. Kehittyvien maiden kyky käydä kansainvälistä kauppaa kestävästi ja vastuullisesti on kuitenkin heikompi kehittyneisiin maihin verrattuna. Kestävän kaupan vertailu auttaakin tunnistamaan kehittyviin markkinoihin liittyvät vastuullisuusriskit ja mahdollisuudet.
Kehittyvän Aasian jättitaloudet Intia ja Indonesia sijoittuvat taloudellisen kasvun vertailussa niin ikään BOTTOM8 -maiden joukkoon. Niiden talouden kasvuodotukset ovat kuitenkin korkeat. Ensi vuonna Intian talouskasvun ennakoidaan kasvavan huikeat 6,5 prosenttia ja Indonesiankin odotetaan yltävän yli 5 prosenttiin.
Kestävän kaupan vertailussa Intia loistaa kansantuotteen ja työvoiman kasvussa sekä viennin monipuolisuudessa. Haasteita sillä on kaupan esteissä, teknologisessa infrastruktuurissa ja pääomien vapauttamisessa.
Indonesian vahvuuksia puolestaan ovat valuuttakurssin vakaus, kansantuotteen kasvu, kiinteän pääoman muodostus ja viennin monipuolisuus. Heikkouksia sen sijaan ovat teknologinen infrastruktuuri ja innovaatiokyky sekä kotimaisen lainan määrä yksityiselle sektorille.
Taulukko 4: Valikoidut Aasian TOP8 ja BOTTOM8 -maat kansantuotteen kasvun vertailussa. Suluissa oleva luku kuvaa kokonaissijoitusta STI 2024 -vertailussa.
Teksti: Tanja Harjuniemi
Kirjoittaja on kansainvälistäjä ja taloustoimittaja, joka on yli 11 vuoden ajan perehtynyt Kaakkois-Aasian taloudelliseen kasvuun ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Hänen kotipaikkansa on Suomi, tukikohtansa Indonesia ja työmaansa koko Kaakkois-Aasia. Kaakkois-Aasian maiden kestävän kaupan maakuvat -selvityksen hän on tehnyt Jokesin ja KSR:n apurahoilla.