Artikkeli on julkaistu alunperin Kehittyvä Elintarvike -lehdessä 3/2026.
Halal-markkina kasvaa – vesikin tarvitsee sertifikaatin. Halal-markkinoille suuntautuva vienti edellyttää halal-vaatimusten rakentamista osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää.
Suomen ruokavienti nojaa edelleen vahvasti Eurooppaan, mutta katseet ovat kääntymässä uusille kasvumarkkinoille Kaakkois-Aasiaan ja Lähi-itään. Vaikka Suomesta käsin Kaakkois-Aasia näyttäytyy helposti yhtenäisenä markkina-alueena, maiden välillä on merkittäviä eroja, joista on yksi halal.
Muslimienemmistöisissä Indonesiassa ja Malesiassa halal-sertifiointi on käytännössä edellytys markkinoille pääsylle ja ilman sitä tuotteet jäävät marginaaliseen asemaan. Sen sijaan Filippiineillä, Singaporessa ja Thaimaassa halal-markkina ei kata koko väestöä, mutta voi tarjota kilpailuedun tietyissä kuluttajasegmenteissä ja jakelukanavissa.
Halal-sertifioinnilla varmistetaan, että elintarvikkeet eivät sisällä muslimikuluttajille kiellettyjä ainesosia, kuten alkoholia tai sikaperäisiä komponentteja. Lisäksi kaikkien eläinperäisten komponenttien tulee olla peräisin halal-teurastetuista eläimistä. Tuote ei myöskään saa olla missään toimitusketjun vaiheessa kosketuksissa ei-halal-komponenttien kanssa.
Vaikka monet raaka-aineet, kuten maito ja vesi ovat lähtökohtaisesti halal, riskit piilevät prosesseissa: raaka- ja lisäaineiden alkuperän todentaminen, tuotantoprosessit, kontaktimateriaalit ja ristikontaminaation hallinta määrittävät voidaanko lopputuote sertifioida.
Halal osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää
Viime vuosikymmenten aikana halal-sertifiointi on muuttunut tuotekohtaisesta dokumentaatiotarkastelusta koko toimitusketjuun ulottuvaksi johtamisjärjestelmäksi. Käytännössä tämä tarkoittaa halal-vaatimusten sisällyttämistä osaksi yrityksen johtamista ja prosesseja.
Halal-vaatimukset ulottuvat kaikkiin tuotantovaiheisiin hankinnasta valmistukseen ja logistiikkaan asti. Tästä syystä halal on luontevaa rakentaa olemassa olevien elintarviketurvallisuuden johtamisjärjestelmien, kuten FSSC 22000 -järjestelmän, pohjalle.
Hyvä esimerkki tästä on lahtelainen pullovesivalmistaja H2O4U Finland. Sille halal-sertifiointi oli lähtökohta, koska se suuntaa Kaakkois-Aasian ja Lähi-idän markkinoille. Vaikka vesi tuotteena on halal-näkökulmasta yksinkertainen ja vähäriskinen, sertifiointiprosessi osoittautui laaja-alaiseksi. Yritys päätyi integroimaan halal-vaatimukset osaksi FSSC 22000 -järjestelmäänsä.
Halal-hallintajärjestelmän rakentamiseen kuuluvat muun muassa halal-politiikan laadinta, halal-riskien arviointi, sisäiset auditoinnit ja johdon katselmukset sekä halal-koulutuksen järjestäminen henkilöstölle. Henkilöstölle halal ei ole vain tekninen vaatimus, vaan myös ymmärryskysymys: työntekijöiden on tiedettävä, miksi tietyt raaka-aineet tai toimintatavat ovat kriittisiä.
Halal alkaa hankintatoimesta
Halal konkretisoituu ensimmäisenä raaka- ja lisäaineiden jäljitettävyydessä ja dokumentaatiossa: kaikista ainesosista tarvitaan halal-sertifikaatti tai -lausunto. Elintarviketeollisuudessa käytettujen ainesosien, kuten aromien, värien ja juoksutteiden sekä erityisesti eläinperäisten komponenttien alkuperän todentaminen voi olla haastavaa, jos toimittajat eivät halua avata tuotteidensa tarkkaa koostumusta.
H2O4U Finlandin tapauksessa keskeiseksi haasteeksi nousi kontaktimateriaalien hallinta. Myös kaikista tuotteen kanssa kosketuksissa olevista materiaaleista tarvitaan halal-sertifikaatti tai -lausunto. Siksi halal-status on huomioitava jo ainesosien ja materiaalien hankintavaiheessa.
Suomen korkeatasoiset hygienia- ja puhdistuskäytännöt muodostavat perustan sertifioinnille, mutta halal-näkökulmasta kysymys on ristikontaminaation estämisestä: voidaanko samaa linjaa käyttää sekä halal- että ei-halal-tuotteille, ja millä ehdoilla. Ratkaisu voi löytyä validoidusta pesuprosessista, mutta joissakin tapauksissa tarvitaan erillisiä linjoja.
Monilla suurilla elintarvikeviejillä on pitkäaikaista kokemusta halal-sertifioinnista ja resursseja sen toteuttamiseen. Sen sijaan pienille ja keskisuurille tai erikoistuneille valmistajille tämä laajenunut näkökulma saattaa muodostua haasteeksi: on arvioitava, ovatko saavutettavat markkinat ja kilpailuetu suuremmat kuin prosessin vaatimat resurssit.
Seuraava ruokaviennin kasvuloikka voi löytyä halal-markkinoilta, mutta vain yrityksille, jotka rakentavat sen systemaattisesti osaksi johtamisjärjestelmäänsä.
Miten aloittaa halal-sertifiointi?
- Määrittele kohdemarkkina: Sertifiointivaatimukset ja hyväksytyt toimijat vaihtelevat maittain, joten kohdemarkkina määrittää sertifiointipolun.
- Valitse sopiva sertifiointielin: Suomessa ei ole kansainvälisesti tunnustettua halal-sertifiointielintä, minkä takia suomalaisyritykset käyttävät tyypillisesti eurooppalaisia sertifikaattoreita.
- Sertifiointielintä valittaessa keskeisiä kysymyksiä ovat, mihin tuoteryhmiin se on erikoistunut ja millä markkinoilla sen myöntämä sertifikaatti tunnustetaan. Yksi sertifikaatti ei automaattisesti kelpaa kaikissa kohdemaissa.
- Indonesia on poikkeustapaus: Tällä hetkellä Indonesian halal-sertifikaatin hankkiminen on mahdollista vain Indonesian halal-valvontaviranomaisen ja sen hyväksymien halal-sertifiointielinten kautta. Käytännössä auditoinnin tekevät halal-tarkastajat, jotka tulevat paikan päälle Indonesiasta.
- Indonesian halal-sertifikaatin etuna on se, että se tunnustetaan laajasti myös muilla halal-markkinoilla ja se on toistaiseksi voimassa. Yleensä sertifikaatit ovat määräaikaisia.
Teksti: Tanja Harjuniemi
Kirjoittaja on Kaakkois-Aasiaan erikoistunut kansainvälistäjä ja freelance-toimittaja.