Indonesiaan Kaakkois-Aasian jättitaloutena kohdistuu paljon odotuksia. Se on maailman neljänneksi väkirikkain maa 280 miljoonaisella väestöllään, ja sen odotetaan nousevan maailman viidenneksi suurimmaksi taloudeksi Kiinan, Yhdysvaltojen, Intian ja Japanin jälkeen vuoteen 2030 mennessä.
Indonesian makrotalous tukee monella tapaa kansainvälistä kauppaa, mutta kehittyvänä maana sen kyky käydä kansainvälistä kauppaa kestävästi on kuitenkin heikompi kehittyneisiin maihin verrattuna. Sen suurimmat kestävyysriskit liittyvät alhaiseen koulutustasoon ja kansanterveyteen sekä vähäisiin panostuksiin teknologisessa innovaatiotoiminnassa. Nämä yhdessä hidastavat talouden kestävyyden rakentamista pitkällä aikavälillä.
Kestävän kaupan vertailussa, jossa on mukana 30 Aasian ja Tyynenmeren valtiota, Indonesia sijoittu keskikastiin sijalle 18. Kaakkois-Aasian kymmenen maan joukossa se sijoittuu kuudenneksi päihittäen alhaisen tulotasan Kambodzan, Laosin ja Myanmarin sekä korkean tulostason Brunein. Kestävällä kaupalla tarkoitetaan kestävän kehityksen tavoitteiden integroimista kansainväliseen kaupankäyntiin ja taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien vaikutusten tasapainottamista kauppajärjestelmässä.
Indonesia loistaa talouden makroluvuilla
Kun mitataan Indonesian kykyä edistää talouskasvua kansainvälisen kaupan avulla, se sijoittuu keskikastiin sijalle 17 tarkoittaen sitä, että sen kauppajärjestelmä tukee kohtuullisesti kansainvälistä kauppaa ja talouden kestävyyttä.
Indonesia loistaa makrotalousluvuissa, kuten valuuttakurssin vakaudessa, jossa se on koko vertailun ykkönen. Muita vahvuuksia ovat kansantuotteen kasvu henkeä kohden (5,5 %) ja kiinteän pääoman muodostus.
Se on onnistunut myös houkuttelemaan lisää ulkomaisia investointeja viime vuoteen verrattuna, vaikka ne jäävätkin 1,87 prosenttiin BKT:stä. Verrokkimaassa Singaporessa vastaava luku on 31,87 %.
Lisäksi sen vahvuus on viennin monipuolisuus. Viisi suurinta kauppakumppania ovat Kiina, Yhdysvallat, Japani, Intia ja Singapore ja viisi suurinta vientituotetta hiili, palmuöljy, maakaasu, rautaseokset ja ruostumaton teräs. Viennin ongelmana on edelleen raaka-ainekeskeisyys.
Indonesia on viimeisen vuoden aikana pystynyt vähentämään myös korruptiota, vaikka se vertailussa sijoittuukin edelleen mediaanin alapuolelle.
Indonesian suurin heikkous on vähäiset panostukset teknologiseen innovaatiotoimintaan. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus on 0,28 % BKT:stä ja hi-techviennin osuus 7,94 % viennistä. Vastaavasti innovaatiotoiminnan kärkimaassa Singaporessa T&K-menojen osuus on 2,16 % ja hi-techviennin osuus 25 %.
Myös teknologisen infrastuktuurin taso on heikko ja maa on jäänyt jälkeen esimerkiksi internetnopeuksien kehityksessä. Sen laajakaistan nopeus on vain 23,90 megabittiä sekunnissa kun taas Singaporessa se on 226,23.
Lisäksi kotimaisten lainojen osuus yksityiselle sektorille on alhainen, vain 36 % BKT:stä, kun taas verkkokkimaassa Singaporessa se on 129 %.
Maa on onnistunut köyhyyden vähentämisessä
Kun mitataan talouden kykyä edistää yhteiskunnallista kehitystä, Indonesia sijoittuu jälkijoukkoon sijalle 20. Tämä tarkoittaa sitä, että sen sosiaalisen ja inhimillisen pääoman kehitys ei tue kansainvälistä kauppaa ja talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Indonesian ehdoton vahvuus on kuitenkin se, että se on onnistunut vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä lisäämään ihmisten mahdollisuuksia parantaa taloudellista asemaansa.
Viimeisen vuoden aikana se on myös ottanut jättiloikan modernin orjuuden ja ihmissalakuljetuksen kitkemiseksi. Tämä on saavutus siitäkin huolimatta, että 6,7 % väestöstä työskentelee edelleen pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa. Lisäksi maa on Filippiinien kanssa työoikeuksien toteutumisessa Kaakkois-Aasian kärkimaita.
Suurimpia heikkouksia ovat alhainen koulutustaso ja terveydenhuollon kattavuus. Kouluvuosia indonesialaisille kertyy 8,56 vuotta ja korkeakoulutukseen ilmoittautuneiden osuus on 42,63 % ikäryhmästä. Vastaavasti verrokkimaassa Singaporessa kouluvuosia kertyy 11,92 vuotta ja korkeakoulutukseen ilmoittautuneita on 97,1 %.
Myös elinajanodote Indonesiassa on matala, 68,25 vuotta.
Ekologinen jalanjälki henkeä kohden on pieni
Kun mitataan Indonesian luonnonvarojen kestävää käyttöä, se sijoittuu keskikastiin sijalle 12 tarkoittaen sitä, että se hallitsee kohtuullisesti talouskasvusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia.
Indonesian vahvuuksia ovat alhainen ekologinen ja hiilijalanjälki henkeä kohden. Ekologinen jalanjälki on 1,68 ja hiilipäästöt 2,50 henkeä kohden, kun verrokkimaassa Singaporessa ekologinen jalanjälki on 6,80 ja hiilipäästöt 8,85. Lisäksi Indonsia on Singaporen ohella ainut Kaakkois-Aasian maa, joka on ottanut käyttöön hiilihinnoittelun. Kumulatiivisilla hiilipäästöillä mitattuna Indonesia on kuitenkin yksi maailman suurimpia saastuttajia.
Heikkouksia puolestaan ovat luonnonvarojen korkea osuus kaupasta, 48,65 %. Lisäksi jätevedestä käsitellään vain 24,50 %, kun taas verrokkimaassa Singaporessa 100%.
Kestävän kaupan vertailu
Kestävän kaupan vertailussa (Hinrich-IMD Sustainable Trade Index 2024) on mukana 30 Aasian ja Tyynenmeren valtiota ja siinä pisteytetään niiden kykyä käydä kansainvälistä kauppaa kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Indeksi mittaa kunkin talouden ja sen kauppajärjestelmän kykyä luoda talouskasvua kansainvälisen kaupan avulla, edistää yhteiskunnallista kehitystä ja hallita talouskasvusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Indeksin avulla voidaan seurata kaupan ja kestävyyden välistä suhdetta ja tunnistaa talouksien heikkouksia ja vahvuuksia kestävän kehityksen kannalta.
Teksti: Tanja Harjuniemi
Kirjoittaja on kansainvälistäjä ja taloustoimittaja, joka on yli kymmenen vuoden ajan perehtynyt Kaakkois-Aasian taloudelliseen kasvuun ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Hänen kotipaikkansa on Suomi, tukikohtansa Indonesia ja työmaansa koko Kaakkois-Aasia. Kaakkois-Aasian maiden kestävän kaupan maakuvat -selvityksen hän on tehnyt Jokesin ja KSR:n apurahoilla.