Siirry suoraan sisältöön
Home » Uutiset » Indonesian pakollisen halal-merkin käyttöönottoa lykättiin kahdella vuodella

Indonesian pakollisen halal-merkin käyttöönottoa lykättiin kahdella vuodella

Indonesiassa astui 17. lokakuuta voimaan pakollinen ruoka- ja juomatuotteiden halal-sertifiointi; kaikilla Indonesiassa jakelussa olevilla tuotteilla – kotimaisilla ja ulkomaisilla – on oltava halal-merkki. Samana päivänä aikarajaa kuitenkin jatkettiin kahdella vuodella ja se koskee tuontituotteita sekä kotimaisia mikro-, pieniä, ja keskisuuria yrityksiä.

Vaikka halal-sertifioinnin aikataulu on ollut tiedossa jo useita vuosia, tuli lokakuun määräaika “yhtäkkiä ja yllättäin” myös indonesialaisille mikro-, pienille ja keskisuurille yrityksille.

Sertifiointiin liittyvä byrokratia ja kustannukset ovat olleet mpk-yrityksille ylivoimaisia. Hallitus onkin päättänyt myöntää alalle miljoona sertifikaattia ilmaiseksi ja niille on annettu kaksi vuotta lisäaikaa vaatimusten täyttämiseen. Aikalisä koskee myös ulkomaisia tuontituotteita.

Mpk-yrittäjät näkevät halal-merkin kuitenkin välttämättömänä, sillä Indonesian väestöstä 87% on muslimeja. Lisäksi se koetaan kasvumahdollisuutena sekä kotimarkkinoilla että viennissä, sillä halal-tuotteet tavoittavat kaikki kuluttajat, kun taas ei-halal-tuotteet tavoittavat vain ei-muslimit.

Halal-merkki on suomalaistuotteille väylä maailman muslimimarkkinoille

Halal tarkoittaa sallittua. Se on islamilaisen lain peruskäsite, jonka vastakohta on haram, kielletty. Suomalaisille halal on tuttu muun muassa halal-lihasta ja -teurastuksesta, ja tyypillisesti se yhdistetäänkin ruoka- ja juomatuotteisiin.

Muslimeille halal kuitenkin tarkoittaa kaikkea islamilaisen lain hyväksymää toimintaa, mikä liittyy esimerkiksi syömiseen, juomiseen, kuluttamiseen, terveydenhoitoon, matkustamiseen, liiketoimintaan. Halal-merkki varmistaa, että tuotteiden ja palveluiden toimitusprosesseissa on noudatettu uskonnon puhtaussäännöksiä, käytetty vain sallittuja raaka-aineita ja suoritettu tiettyjä rituaaleja.

Ruoka- ja juomatuotteiden lisäksi lokakuussa 2026 Indonesia ulottaa halal-sertifioinnin perinteisiin lääkkeisiin, terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, kosmetiikkaan, kemikaaleihin, geneettisesti muunneltuihin organismeihin, vaatteisiin, kodinkoneisiin, paperitarvikkeisiin ja luokan A lääketieteellisiin laitteisiin. Ja jatkoa saavat käsikauppalääkkeet ja luokan B lääkinnälliset laitteet vuonna 2029 ja luokan C reseptilääkkeet ja lääkinnälliset laitteet vuonna 2034.

Haram-tuotteita, kuten sianlihaa ja alkoholia voi Indonesiassa jatkossakin myydä, mutta ne pitää erikseen merkitä ei-halal-tuotteiksi ja tuoteselosteissa korostaa ei-halal-ainesosat.

Halal-markkinat ovat kasvava kuluttajatrendi

Halal-markkinoiden arvo globaalisti oli 2 000 miljardia dollaria vuonna 2021 ja lähivuosina sen odotetaan kasvavan 2 800 miljardiin dollariin. Maailmassa on 1,9 miljardia muslimia, jotka ostopäätöstä tehdessään tarkistavat, onko tuote halal -merkitty.  

Tällä hetkellä ruoka- ja juomateollisuuden osuus on merkittävä, mutta kasvavia halal-aloja ovat kosmetiikka- ja lääketeollisuus sekä matkailuala.

Halalia brändätään muslimikuluttajille modernina elämäntapana, joka viestii puhtaudesta ja terveellisyydestä sekä kestävästä kehityksestä, eikä se tässä mielessä juuri poikkea esimerkiksi suomalaisista sertifioinneista, kuten ikonisesta Joutsenmerkistä tai Avainlipuista.

Suomessa Indonesian halal-merkin saanti on vielä kiven takana

Halal-sertifiointi on monille suomalaisille elintarvikeviejille tuttu juttu. Indonesian sertifiointiprosessi on tunnettu kattavuudestaan ja kurinalaisuudestaan, ja se ei esimerkiksi tunnusta muiden maiden, vaikkapa naapurimaan Malesian, myöntämiä halal-sertifikaatteja automaattisesti.

“Indonesian akkreditoimia halal-sertifiointielimiä (halal certification body HCB) on jo joissain EU-maissa, mutta Indonesia edellyttää, että sertifiointi tapahtuu vientimaassa”, toimitusjohtaja Kaj Suomela Green Change Consulting Oy:stä kuvailee tilannetta.

Käytännössä suomalaiset viejät eivät siis voi sertifioida tuotteitaan EU-alueella tai lähialueella, vaan tällä hetkellä ainoa keino on lennättää halal-auditoijat Indonesiasta Suomeen.

“Se on kestämätön tilanne erityisesti pk-yrityksille. Meidän pitäisi saada Suomeen oma sertifiointielin HCB, jonka perustamiseen tarvittaisiin mukaan laajasti eri toimijoita”, Suomela vaatii.

Suomela yhdessä Seven Stones Finlandin kanssa selvittää halal-sertifiointielimen perustamista. Indonesian asiantuntijoiden mukaan HCB:n perustaminen on täysin mahdollista.

“Haasteeksi vielä tällä hetkellä nousee Suomen pienet vientivolyymit ja perustamisrahoituksen hankkiminen, mutta volyymien kasvaessa toiminta kattaa itse itsensä”, arvioi toimitusjohtaja Tanja Harjuniemi Seven Stones Finlandista.

Lue lisää halal-sertifioinnista Indonesiassa: https://sevenstonesindonesia.com/blog/halal-certification-a-gateway-to-indonesian-markets/