Halal-merkki on muslimikuluttajille laadun ja luottamuksen tae sekä nouseva premium-brändi. Yrityksille se avaa uusia markkinoita, mutta tuo mukanaan vaatimuksia koko toimitusketjuun.
Neljännes maailman kuluttajista – yli kaksi miljardia ihmistä – tekee päivittäin valintoja varmistaakseen, että käyttämänsä tuotteet ovat islamin sääntöjen mukaisia ja turvallisia eli halal. Kuluttijalle halal-merkki tarkoittaa ennen kaikkea helppoutta ja varmuutta: tuotteet ovat nopeasti tunnistettavissa, eivätkä vaadi kuluttajalta omaa tulkintaa.
Halal on noussut vauhdilla merkittäväksi globaaliksi markkinaksi. Samalla kun muslimiväestön ennakoidaan kasvavan kolmannekseen maailman väestöstä vuoteen 2050 mennessä, halal-markkinoiden arvon arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 3 000 miljardista jopa 10 000 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä.
Suurimpia halal-markkinoita ovat Indonesia, Malesia ja Saudi-Arabia. Keskeiset tuoteryhmät ovat elintarvikkeet, lääkkeet ja kosmetiikka. Halal ei kuitenkaan rajoitu näihin vaan laajenee nopeasti eri kuluttajatuoteryhmiin.
“Usein ajatellaan, että halal koskee vain ruokaa ja juomaa, mutta asiaa kannattaa tarkastella kehokontaktin kautta: kaikkeen, mihin kuluttaja on kosketuksissa, kohdistuu halal-vaatimuksia”, Seven Stones Finlandin toimitusjohtaja Tanja Harjuniemi kertoi halal-sertifiointia käsittelevässä webinaarissa 18.3.2026.
Webinaari oli suunnattu elintarvike- ja kuluttajatuotealan vientiyrityksille, ja sen järjestivät Suomi–Kaakkois-Aasia kauppayhdistys, Helsingin seudun kauppakamari ja Enterprise Europe Network EEN.
Markkinat ovat jo valmiina – pääsy vaatii halal-merkin
Harjuniemen mukaan suomalaisilla laadukkailla ja turvallisilla tuotteilla olisi selkeää kysyntää halal-markkinoilla, mutta markkinoille pääsy edellyttää usein sertifiointia.
“Halal-sertifiointi on vientiyrityksille kuitenkin strateginen valinta. On arvioitava, ovatko saavutettavat markkinat ja kilpailuetu suuremmat kuin prosessin vaatimat resurssit”, Harjuniemi totesi.
Halal-sertifiointi on käytännössä koko toimitusketjun kattava johtamisjärjestelmä. Se ulottuu raaka-aineiden hankinnasta valmistukseen, pakkaamiseen, varastointiin, logistiikkaan ja jakeluun asti.
Sertifioinnilla varmistetaan, että tuote ei sisällä kiellettyjä ainesosia, kuten alkoholia tai sikaperäisiä komponentteja, eikä se ole missään vaiheessa kosketuksissa ei-halal-tuotteiden kanssa.
Sertifikaatin myöntää riippumaton halal-sertifiointielin, ja prosessi perustuu dokumentaation tarkastukseen, auditointeihin ja jatkuvaan valvontaan.
Koska Suomessa ei ole kansainvälisesti tunnustettua halal-sertifiointielintä, suomalaisyritykset kääntyvät ulkomaisten toimijoiden puoleen. Luotettavan ja laajasti tunnustetun kumppanin valinta on ratkaisevaa, mutta lisää myös kustannuksia.
Kevyestä sertifikaatista johtamisjärjestelmäksi
Fazer Makeiset on hankkinut halal-sertifikaatin maitosuklaamurulleen (puolivalmiste), jota se on vienyt Aasiaan jo 1980-luvulta lähtien. Sertifiointi tuli ajankohtaiseksi, kun kysyntä Kaakkois-Aasiassa kasvoi ja suuret suklaavalmistajat edellyttivät sitä.
Ensimmäinen sertifiointi viitisentoista vuotta sitten oli kevyt prosessi.
”Siihen aikaan riitti, että toimitimme tuotetiedot ja maksoimme maksun. Tehdasauditointeja ei vielä tehty, mutta vuosien myötä vaatimukset ovat kasvaneet”, Fazer Makeisten johtaja Jarmo Lavikka kertoi webinaarissa.
Nykyisin halal on integroitava osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää. Tämä tarkoittaa johdon sitoutumista, henkilöstön koulutusta ja jatkuvaa seurantaa. Samalla yksityiskohtaiset vaatimukset ovat lisääntyneet.
“Erityisesti raaka-aineiden, aromien ja värien alkuperän todentaminen voi olla haastavaa, jos toimittajat eivät halua avata tuotteidensa tarkkaa koostumusta.”
Indonesian uusi halal-sääntely on muuttanut käytäntöjä merkittävästi. Fazerin nykyinen sertifikaatti perustuu Indonesian islamilaisen neuvoston MUI:n vaatimuksiin, ja se on laajasti hyväksytty myös muilla markkinoilla.
“Koska Suomessa ei ole Indonesian hyväksymää sertifiointielintä, auditoijat on tuotava Indonesiasta. Tämä nostaa kustannuksia, sillä maksamme sertifiointi- ja auditointimaksujen lisäksi auditoijien matka- ja ylläpitokustannukset.”
Lavikka suositteleekin yrityksiä tekemään yhteistyötä kustannusten jyvittämiseksi.
Halal alkaa hankintatoimesta – ei auditoinnista
Pullovesivalmistaja H2O4U Finland käynnisti halal-sertifiointinsa vuonna 2024 tavoitteenaan päästä Malesian, Indonesian ja Lähi-idän markkinoille.
Vaikka pullovesi on halal-näkökulmasta yksinkertainen ja vähäriskinen tuote, prosessi osoittautui laajaksi.
“Ensimmäinen auditointi oli helppo ja tehtiin etänä, mutta sen jälkeen olemme tehneet merkittävästi työtä halal-vaatimusten integroimiseksi osaksi toimintaamme”, H2O4U Finlandin laatupäällikkö Reetta Toukola kertoi webinaarissa.
Keskeiseksi haasteeksi nousi kontaktimateriaalien hallinta. Kaikista tuotteen kanssa kosketuksissa olevista materiaaleista tarvitaan halal-sertifikaatti tai virallinen lausunto, ja niiden saaminen toimittajilta voi olla työlästä.
“Opimme nopeasti, että halal on huomioitava jo hankintavaiheessa. Muuten riskit ja selvitystyö kasvavat merkittävästi.”
Toukolan mukaan halal-vaatimukset ovat pitkälti linjassa elintarvikelainsäädännön ja hyvän hygienian käytäntöjen kanssa, mutta ne korostavat erityisesti puhtautta, ristikontaminaation ehkäisyä ja jäljitettävyyttä.
Markkinakohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä.
“Indonesiassa halal-merkki on pakollinen, kun taas Arabiemiraateissa sitä ei saa käyttää pullovedessä, koska tuotteen katsotaan olevan luonnostaan halal.”
Vientituotteet Indonesiaan tarvitsevat halal-merkin lokakuusta alkaen
Lokakuusta 2026 lähtien Indonesian halal-vaatimukset laajenevat koskemaan elintarvikkeiden lisäksi useita kuluttajatuoteryhmiä sekä ulkomaisia tuontituotteita.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikilla Indonesiassa myytävillä kuluttajatuotteilla – sekä kotimaisilla että tuontituotteilla – on oltava halal-merkintä. Ei-halal-tuotteita voi edelleen tuoda maahan ja myydä, mutta ne on merkittävä erikseen non-halal-merkinnällä.
“Siinä missä suomalaisyritykset ovat tähän asti käyttäneet eurooppalaisia sertifiointielimiä, Indonesia ei enää hyväksy tätä menettelyä. Jatkossa sertifiointi on tehtävä lähtömaakohtaisesti, mikä tarkoittaa käytännössä kumppanin etsimistä Indonesiasta”, Harjuniemi korostaa.
Muutos kasvattaa sertifioinnin kustannuksia ja vaikeuttaa erityisesti pk-yritysten pääsyä Indonesian markkinoille.
Euroopan unioni on esittänyt Indonesialle, että EU tunnustettaisiin yhtenäiseksi halal-sertifiointialueeksi.
“Indonesia on sitoutunut etsimään ratkaisua ja vastaamaan pyyntöön syyskuuhun 2026 mennessä. Samalla se arvioi myös EU:n esitystä määräajan siirtämisestä eteenpäin”, kaupallinen neuvos Pasi Rajander Suomen Jakartan-suurlähetystöstä kertoi.
Harjuniemen mukaan yritysten kannattaa valmistautua huolellisesti.
“Jos kohdemarkkinana on Indonesia, yrityksen on syytä tehdä ennakkokartoitus omista valmiuksistaan ja tuotteidensa halal-riskitasosta ennen päätöstä sertifiointiprosessin käynnistämisestä.”
Jos kiinnostuit Indonesian halal-markkinasta, varaa maksullinen ennakkokartoitus: tanja@sevenstonesindonesia.com